Elokuvan kuvaaminen

Author: rikka

Elokuvassa käytettävän liikkuvan kuvan luomisesta valon ja kamerankäytön avulla käytetään nimitystä elokuvaus. Elokuvaukseen ei riitä tavallinen kamera, vaan kuvaaja tarvitsee työvälineekseen erityisen nopeasti peräkkäisiä kuvia tallentavan elokuvakameran tai vaihtoehtoisesti valoherkän kennon omaavan videokameran. Elokuvakamera tallentaa kuvat filminauhalle, joka liikkuu sykäyksittäin, kun taas videokamera tekee tallentamastaan informaatiosta digitaalista. Elokuvaus on kehittynyt huimasti teknologian kehittyessä, ja alkuaikojen nykivistä mustavalkofilmeistä on päästy siirtymään todella laadukkaisiin ja todenmukaisiin kuvatallenteisiin.

Kuvata voi kuka tahansa, mutta varsinaiseen elokuvaukseen tarvitaan valitettavan kalliita laitteita. Mikäli ei kuitenkaan suunnittele kuvaavansa Hollywood-elokuvaa, voi kuvauksen toteuttaa myös edullisemmilla välineillä. Kannattaa kuitenkin panostaa hyvään kameraan, sillä se vaikuttaa lopputulokseen merkittävästi. Ennen kuvaamisen aloittamista tulee huolehtia siitä, että käytössä on toimiva käsikirjoitus tai vastaava toimintasuunnitelma. Kuvaamisen suunnittelu tekee itse kuvaamisesta jouhevampaa. Mikäli käytät elokuvassasi taustamusiikkia tms., muista huolehtia tekijänoikeusasioista. Myös kuvauspaikat kannattaa suunnitella huolella. Huomioon tulee ottaa muun muassa kuvausluvat ja sähkönsaanti.

Elokuvaa kuvatessaan kannattaa kiinnittää huomiota muun muassa kuvakokoon ja kuvanrajaukseen, valaistukseen, kuvan syväterävyyteen ja kameran liikkeeseen. Kameraa voidaan liikuttaa joko sivusuunnassa (panorointi) tai korkeussuunnassa, ja lisäksi voidaan suorittaa erilaisia kamera-ajoja eli liikuttaa kameraa esimerkiksi syvyyssuunnassa. Kameran liike mahdollistaa esimerkiksi näyttelijän liikkeen seuraamisen ja sen avulla voidaan ilmentää katsojan näkökulmaa. Editointiin on saatavilla valmiita ohjelmia, joilla voi hioa elokuvaa jälkikäteen.